Julkisivuyhdistys kommentoi energiatehokkuuskeskustelua

JULKISIVUYHDISTYKSEN KOMMENTTI

HS-artikkeliin 24.1.2016:
Energiatehokkaissa rakennuksissa piilee riskejä – tuleeko Suomesta mätien kotien maa?

 

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) vuosina 2009-2012 toteuttamassa Energiatehokas lähiökorjaaminen (ENTELKOR) -hankkeessa tarkasteltiin noin 720 lähiökerrostalon todellista kulutusta rakennusten koko elinkaaren ajalta. Talot olivat valmistuneet suunnilleen välillä 1960-2010, eli olivat näitä HS:n artikkelissa mainittuja pelkällä koneellisella poistolla varustettuja rakennuksia, jotka kaikki olivat toteutettu betonielementeistä. Kaikki rakennukset olivat kaukolämmön piirissä, joten energiantuotantotavallakaan ei eroja saatu aikaan.

 

Näissä taloissa ulkoseinän suunnitelmien mukaiset lämmöneristepaksuudet vaihtelivat välillä 60-180 mm ja ikkunoiden U-arvot välillä 3,2-1,4 W/m2K. Energiankulutuksen pitäisi siis olla merkittävästi pienempi näissä 2000-luvulla rakennetuissa rakennuksissa kuin vanhoissa. Ja laskennallisesti näin olikin. Todellisen mitatun energiankulutuksen mukaan kaikki 720 rakennusta olivat keskimäärin samassa energiankulutusluokassa (E). Rakennusten välillä oli kuitenkin huomattavan suurta kulutusvaihtelua mm. vedenkulutuksessa (vaihteluväli 60-400 l/as/vrk). Johtumishäviöiden osuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta on vain noin kolmannes, ilmanvaihto ja lämmin käyttövesi ovat kaksi kolmasosaa. Eli jos A-kulutusluokan rakennukseen muuttaa F-kulutusluokan asukkaat, niin lopputulos ei voi olla A-luokkaa.

 

Samaiseen rakennuskantaan oli tehty erilaisia korjaustoimia materiaalien ja laitteiden kulumisen ja vanhenemisen vuoksi noin 120 rakennukseen. Korjauksilla ei siis ollut haettu energiansäästöjä. Tästä huolimatta tarkastelimme eri korjaustoimien vaikutuksia energiankulutukseen. Keskimäärin energiansäästövaikutukset olivat luokkaa 1-3 %, mutta ilmanvaihtoon tehdyt säädöt olivat merkittävä poikkeus. Siinä vaihteluväli oli -13 % … +12 %. Vaikka kyseisissä rakennuksissa oli pelkästään poistoilmanvaihto, oli se varsin usein sekaisin.

 

Julkisivut suojaavat rakennuksen sisätiloja säärasituksilta. On aivan keskeistä, että julkisivut osaltaan toimivat rakennusfysikaalisesti oikein, eli saderasitus pysyy ulkona, lämpö sisällä ja rakenteisiin diffuusiolla tai muulla tavoin päässyt kosteus pääsee helposti ja haittaa aiheuttamatta hyvin kuivumaan. Julkisivuyhdistyksen toimintatapa on koko yhdistyksen 20-vuotisen historian ajan perustunut tutkimustietoon sekä tutkimuksiin perustuvaan ohjeistukseen hyvien julkisivujen aikaansaamiseksi. Yhdistyksen laatimissa ohjeissa on otettu huomioon mm. muuttuva ilmasto sekä viimeaikaisin tutkimustieto, jotka on pyritty sovittamaan käytännön rakentamisen ohjeistukseen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat viimeaikaiset ohjeistukset rantarakentamiseen, eriste- ja levyrappauksiin sekä piakkoin julkaistavaan tuulettuvien julkisivujen ohjeeseen.

 

Hyvä julkisivujen toimivuus ei yksin riitä takaamaan hyvää sisäilmaa, vaan rakennus on tarkasteltava kokonaisuutena. Vaipparakenteen eristävyyden ja tiiveyden lisäksi kokonaistarkasteluun kuuluu oleellisena osana ilmanvaihtojärjestelyt.

 

puheenjohtaja Mikko Tarri, Julkisivuyhdistys ry
hallituksen jäsen, tekniikan tohtori Jukka Lahdensivu, Julkisivuyhdistys ry