Kerrostalo korjauksen ideakilpailun arvostelupöytäkirja

1.    Kilpailukutsu

1.1    Kilpailutehtävä ja kilpailun järjestäjä

Tehtävänä oli 1970-luvun elementtikerrostalon julkisivujen ilmeen kohentaminen, energiatehokkuuden ja toiminnallisuu-den parantaminen sekä pihamiljöön uusiminen. Kilpailulla haettiin ennakkoluulottomia ehdotuksia uudemman rakennus-kannan korjaussuunnittelun kehittämiseksi sekä yleisemmin myös 1970- ja 1980-luvun aluerakentamisen ns. ongelma-kohtien ratkaisuvaihtoehdoiksi. Erityisesti toivottiin kerrostalojen matalaenergiakorjaukseen soveltuvia, tulevaisuuteen suuntaavia ratkaisuja.
Suunnittelukohteena oli tyypillinen 3-kerroksinen (kellari ja kolme asuinkerrosta), elementtitekniikalla toteutettu tasakat-toinen, hissitön asuinkerrostalo.
Kilpailun järjesti Julkisivuyhdistys r.y. yhdessä OY:n,TKK:n ja TTY:n arkkitehtikoulujen kanssa. Kilpailun tekniset järjeste-lyt hoitaa TTY:n arkkitehtuurin laitos yhdessä Julkisivuyhdistys r.y.:n kanssa.

1.2    Osallistumisoikeus ja opintosuoritukset

Kilpailu oli avoin kaikille OY:n,TKK:n ja TTY:n arkkitehtikouluissa opiskeleville.

1.3    Palkinnot ja lunastukset

Palkintoina oli jaettavana 7000 euroa seuraavasti:
I    palkinto        3000 €        
II   palkinto        2000 €    
III  palkinto        1000 €    
Lunastus          500 €    
Lunastus          500 €   
Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellä jakaa palkintoihin varatun summan toisinkin yhteissumman pysyessä samana.
Kilpailun palkinnot jaetaan stipendeinä.

1.4    Palkintolautakunta

Julkisivuyhdistys r.y.:n nimeämänä:
-      Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja, TkT Jussi Mattila, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikan laitos
-      Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, päätoimittaja Betoni /Suomen Betoniyhdistys ry.

OY:n nimeämänä:
-    Yrjö Tuppurainen    Professori, Korjausrakentaminen
-    Jouni Koiso-Kanttila    Professori, Rakennusoppi

TTY:n nimeämänä:
-      Kari Salonen     Professori, Rakennusoppi
-    Harri Hagan     Yliassistentti, Korjausrakentaminen

TKK:n nimeämänä:
-       Pekka Heikkinen    Professori, Puurakentaminen
-       Hannu Hirsi    DI, Rakennustekniikka
-      Toimittaja Auri Häkkinen     Rakennuslehti

Palkintolautakunnan sihteerinä toimi Riina Takala Julkisivuyhdistyksestä.

1.6    Kilpailun aikataulu

Kilpailuaika alkoi ma 22.9.2008 ja päättyi pe 21.11.2008

2.    Kilpailutekniset tiedot

2.1    Ehdotusten avaaminen

Tekninen avustaja avasi palautetut työt (29 kpl) ja numeroi ne seuraavasti:
1.    Syreeni
2.    Pientä pintaremppaa
3.    L-koodi
4.    Saunalle
5.    2H+K
6.    Solaari
7.    Palapeli
8.    Paluu tulevaisuuteen
9.    Triplettes de Belleville
10.    Julkisivu lounas
11.    Syksy
12.    Nuija
13.    360 Degree of Space
14.    Mustikka
15.    Nuuka
16.    Tilkkutäkki
17.    Verso
18.    Kerkkä
19.    Kolme taloa/Koti
20.    Pinotexia pintaan
21.    Etelän hetelmä
22.    FWD
23.    Metamorfoosi
24.    Denim
25.    Green Polarbear
26.    Kaks potenssiin kaks
27.    Musta lammas
28.    Amadeus
29.    Tulisielu

2.2    Kilpailuehdotusten palautus ja käyttöoikeus

Palkitut ja lunastetut työt jäävät Julkisivuyhdistys r.y.:n haltuun. Muut alkuperäispiirustukset palautetaan tekijöille. Järjes-täjällä on oikeus kuvauttaa ne ja käyttää niitä julkisivukorjauksen esimerkkiaineistona tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan. Tekijänoikeus säilyy ehdotuksen tekijällä.
Kilpailun ratkaisemisen jälkeen työt ovat noudettavissa arkkitehtuurin osastojen vahtimestareilta.

3    Kilpailutehtävä

3.1    Kilpailutehtävän tausta

Kilpailutehtävän valinnan taustana on se, että Suomessa on runsaasti 1960-luvulla ja sen jälkeen rakennettuja ns. ele-menttiaikakauden asunkerrostaloja, joista merkittävä osa on tullut tai on tulossa lähiaikoina ensimmäistä kertaa korjatta-vaksi. Rakennusten energiatehokkuus on yleensä erittäin heikko verrattuna uudisrakentamiseen, uusista energiamäärä-yksistä puhumattakaan. Osassa tästä rakennuskannasta julkisivun betonirakenteet ovat vaurioituneet siten, että tarvi-taan suhteellisen raskaita korjaustoimia. Näissä tapauksissa, kun rakennuksen ilme tulee korjaustoimien seurauksena joka tapauksessa muuttumaan, korjaamisessa on käytettävissä hyvin monenlaisia arkkitehtonisia mahdollisuuksia.
Suomen rakentamista ohjaavat energiamääräykset tiukkenevat koko ajan. Energiaa säästävät ns. matalaenergiakorja-ukset eivät ole yleensä kannattavia, jos tarkastellaan pelkästään energian säästöstä saatavia hyötyjä. Jos samalla kui-tenkin saavutetaan parempi sisäilma ja pystytään torjumaan rakenteiden turmeltumismekanismit, niin toimenpide on elinkaaritaloudellisesti perusteltu. Matalaenergiakorjaukseen liittyy esim. rakennuksen vaipan lämmöneristävyyden pa-rantaminen sekä IV-ratkaisujen uusiminen ja sen myötä saavutettava lämmön talteenotto.
Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto on tulevaisuutta myös rakentamisessa. Ehdotuksen tekijä voi halutessaan käyttää tunnettuja energiantuottomuotoja ja ideoida myös ennakkoluulottomia tapoja rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kyseeseen voi mm. tulla rakennuksen massoittelu, vaippalasitus, tuulienergia, aurinkoenergia, geoter-minen energia, lämmön talteenotto (vaatii konehuoneen ja isot hormit), vaipan viherrakentaminen tms.

3.3    Kilpailun tavoitteet

Kilpailun tavoitteena oli löytää ennakkoluulottomia ratkaisuja korjausrakentamiseen ja lähiöuudistukseen erityisesti mata-laenergiakorjauksen näkökulmasta rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla sekä myös

  • parantaa rakennuksen ja sen julkisivujen teknistä käyttöikää elinkaariajattelun mukaisesti
  • parantaa rakennuksen ulkonäköä ja houkuttavuutta asuntomarkkinoilla
  • parantaa maantasokerroksen ja asuntojen toiminnallisuutta
  • löytää uusia materiaali- ja suunnitteluratkaisuja tekniseen korjaamiseen sekä ehdotuksia uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseksi
  • parantaa piha-alueen esteettistä ja toiminnallista laatua kaikki ikäryhmät huomioiden
  • parantaa liikuntarajoitteisten toimintaympäristöä eli luoda ns. esteettömyyspolku

Kilpailija sai halutessaan esittää myös täydennysrakentamista (maantasokerros, kattokerros, yms.) huomioiden paikoi-tustarve ja piha-alueen riittävyys. Myös rakennuksen osittainen purkaminen oli mahdollista..

4    Yleisarviointi ja jako luokkiin

4.1    Yleistaso ja arvosteluperusteet

Palkintolautakunta piti kilpailun yleistasoa korkeana. Ehdotuksissa oli perehdytty kiitettävästi kilpailun tavoitteisiin ja mukana oli useita ennakkoluulottomia ehdotuksia sekä energiatehokkuuden, materiaalinkäytön että teknisten ratkaisujen suhteen.
Koska kyseessä oli painotetusti ”Ideakilpailu”, palkintolautakunta päätti arvostelussaan painottaa osatekijöitä seuraavas-sa järjestyksessä:
1.    Energiataloudellinen käsittelytapa arkkitehtuurin ja teknisten ratkaisujen suhteen
2.    Tilaratkaisujen muutokset panos-tuotos-ajattelun suhteen
3.    Piharatkaisut ja lähiympäristö
4.    Muut ansiot

Palkintolautakunta ei korostetusti painottanut ratkaisujen taloudellisuutta – sitä kuitenkaan vähättelemättä. Kilpailun luon-teeseen ja tavoitteisiin kuului ”arkitodellisuudesta” irtautuminen ja uusien ideoiden ja ratkaisutapojen etsintä. Ehdotuksil-ta ei arvostelussa edellytetty kuitenkaan teknisten ratkaisujen virheettömyyttä, vaan palkintolautakunta arvioi, olisiko esitetty idea mahdollista toteuttaa sitä sen omista lähtökohdista kehittäen.

4.2    Energiataloudellinen käsittelytapa arkkitehtuurin ja teknisten ratkaisujen suhteen

Parhaissa ehdotuksissa oli jalostettu nykyistä rakennusta ja saatu siitä arkkitehtuuriltaan kiinnostavampi ja asuntomark-kinoilla vetovoimaisempi. Positiivisia muutoksia oli saatu aikaan hyvinkin hennoilla ja varovaisilla toimenpiteillä. Panos-tuotos-ajattelu on ollut kohdallaan.
Rakennusta voimakkaasti muuttaneet ehdotukset sisälsivät joukon erittäin mielenkiintoisia ehdotuksia. Laajojen asunto-alueiden korjausfilosofiana liiallinen muutos sisältää myös riskin kaoottisesta ja ylivirikkeellisestä lopputuloksesta.
Huolestuttavan moni rakennusta voimakkaasti muuttava tai lisärakentava ehdotus ei ollut löytänyt tasapainoista lopputu-losta. Joissakin tapauksissa lopputulos on muuttunut nykytilannetta laaduttomammaksi – rakennus ei joko sitoudu ai-kaansa tai ole myöskään nykyarkkitehtuurin laatutekijöitä omaava.

4.3    Tilaratkaisujen muutokset panos-tuotos-ajattelun suhteen

Julkisivujen osuus keskiraskaan korjausrakentamisen kokonaiskustannuksissa on vähäinen verrattuna tilaratkaisuiden mahdollisiin kustannuksiin. Pääosin muutokset olivat harkittuja ja maltilla tehtyjä. Mukana oli toki myös ehdotuksia, joi-den rakentamistaloudellinen ajattelutapa oli epärealistinen. Suuret, kalliit muutokset eivät tuoneet varsinaista lisäarvoa. Panos-tuotos-ajattelu ei ollut kohdallaan.

4.4    Piharatkaisut ja lähiympäristö

Piharatkaisujen osuus arvioinneissa jäi vähäiseksi, johtuen pääasiassa siitä, että niiden suunnitteluun ei ollut kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Poikkeuksiakin toki löytyi. Keskimäärin pihapiirit ja lähiympäristö olivat varsin tavanomaisia ja osit-tain jopa vain käsittelemätöntä tontinosaa. Paikoitus oli yleensä hoidettu talon sisäänajonpuoleisessa päädyssä, osassa selvästi yli- tai alimitoitettuna. Paikoituksen sijoittamista parvekevyöhykkeen eteen pidettiin virheratkaisuna. Muutamassa ehdotuksessa oli erinomaisesti rikastettu pihapiiriä viherhuoneilla, kesäkeittiöillä ja ”pihamökeillä”.

4.5    Muut ansiot

Muutamassa ehdotuksessa oli poikkeuksellisen ansiokkaasti tutkittu joko rakenteita, esteettömyyttä tai ekologiaa, mikä otettiin arvostelussa myönteisesti huomioon. Kilpailun luonteen vuoksi pidettiin ansiona myös ehdotuksen omaperäisyyt-tä ja poikkeamista rutiininomaisista ratkaisuista. Jokunen varmalla ja kokeneella ammattitaidolla tehty ehdotus ehkä kärsi arvostelussa tästä linjauksesta.
 

5.    Jako luokkiin ja ehdotuskohtainen arviointi

Ehdotuksen nro 19 ei katsottu täyttävän kilpailun ehtoja eikä sitä arvosteltu. Käsiteltyään ehdotuskohtaisesti muut kilpai-luehdotukset, päätti palkintolautakunta laittaa ne seuraaviin luokkiin:

5.1    Palkintoluokka 5 kpl         (1,8,9,14,20)

Ehdotukset, jotka ovat ratkaisseet kilpailun tavoitteet kiitettävästi ja osoittaen normaalista korjausrakentamisesta positii-visesti poikkeavaa, oivaltavaa ratkaisutapaa. Koska kaikissa em. ehdotuksissa oli omaehtoisia ratkaisuja ja painotuksia ideakilpailun kannalta, päätti palkintolautakunta jakaa kolme ensimmäistä palkintoa ehdotusten 1,9 ja 14 kesken asetta-matta painotuksia “tärkeysjärjestykseen”.

5.2    Yläluokka (YL) 5 kpl         (12,17,21,24,25)

Ehdotukset, jotka ovat ratkaisseet kilpailun tavoitteet kiitettävästi. Ehdotuksia voi pitää ennakkoluulottomina ja raikkaina puheenvuoroina korjausrakentamisen suunnittelukentässä.

5.3    Ylempi keskiluokka (YKL) 9 kpl    (4,5,7,10,11,16,22,23,27)

Ehdotukset, jotka ovat ratkaisseet kilpailun tavoitteet erittäin hyvin ja ammattitaitoisesti. Ehdotusten joukossa on erin-omaisen oivaltavia osaratkaisuja, kokonaisuus ei aina ole kuitenkaan tasapainossa.

5.4    Alempi keskiluokka (AKL) 4 kpl     (3,13,15,29)

Ehdotukset, jotka ovat ratkaisseet kilpailun tavoitteet hyvin mutta eivät ole onnistuneet ratkaisemaan kuin osan tavoit-teista. Myös tässä luokassa on mielenkiintoisia yksityiskohtaratkaisuja.

5.5    Alaluokka (AL) 5 kpl         (2,6,18,26,28)

Ehdotukset, jotka ovat ratkaisseet kilpailun tavoitteet välttävästi ja ovat joissakin kohdissa selvästi tehneet virheellisiä ratkaisuja kokonaistavoitteiden suhteen. Osassa ehdotuksia ns. panos-tuotos-ajattelu ei ole kohdannut todellisuutta.

5.6    Ehdotuskohtainen arviointi

Ehdotuksista laadittiin jokaisesta arviointilomake, jotka ovat tämän pöytäkirjan liitteenä. Kritiikkiliitteissä on koottu palkin-tolautakunnan arviointeja 1-5 asteikolla ja mahdollisia huomautuksia ranskalaisin viivoin. Kohta ”Yleisarviointi” ei ole edellisten keskiarvo vaan kuvaa ehdotuksen yleistä kiinnostavuutta, presentaatiota ja perehtymistä ideakilpailun tavoitteisiin.
Arkkitehtuurin laitosten vastaavat opettajat antavat pyydettäessä tarkemman työkohtaisen arvioinnin tai pitävät oman laitoksensa töistä erillisen kritiikkitilaisuuden.

6.    Kilpailun ratkaisu

Päätettyään yksimielisesti luokkajaon ja palkitut ehdotukset, palkintolautakunta päätti jakaa palkinnot seuraavasti:
2. palkinto,         2000 euroa, nimimerkille nro 1     ”Syreeni”       
2.. palkinto,         2000 euroa, nimimerkille nro 9     ”Triplettes de Belleville”    
2. palkinto,        2000 euroa, nimimerkille nro 14     ”Mustikka”
Lunastus,          500 euroa, nimimerkille nro 8     ”Paluu tulevaisuuteen”
Lunastus,          500 euroa, nimimerkille nro 20     ”Pinotexia pintaan”

7.     Nimikuorten avaus

Palkintolautakunnan läsnä ollessa avattiin nimikuoret ja tekijöiksi osoittautuivat:

Jaettu 2.palkinto a’ 2000,-

Nimim.nro 1        SYREENI            
Tekijät ja oppilaitos     Emma Linsuri            OY
        Linda Salo            OY
        
Nimim.nro 9        TRIPLETTES DE BELLEVILLE    
Tekijä ja oppilaitos     Satu Huuhka            TTY        

Nimim.nro 14        MUSTIKKA            
Tekijä ja oppilaitos     Hanna-Maija Tervo        OY        

Lunastus a’ 500,-

Nimim.nro 8        PALUU TULEVAISUUTEEN    
Tekijä ja oppilaitos     Akseli Leinonen            TTY
Avustaja        Minna Koskinen            TTY

Nimim.nro 20        PINOTEXIA PINTAAN         
Tekijä ja oppilaitos     Erkki Dankwa            TKK

Muiden ehdotusten nimikuoret avattiin tilaisuuden jälkeen teknisen avustajan toimesta.

Palkintolautakunta   28.11.2008

Sama pdf-tiedostona tästä.