Julkisivumarkkinatutkimus

Julkisivujen korjausrakentaminen kasvussa

Julkisivumarkkinoiden laajuus vuonna 2003 oli kokonaisuudessaan 25 miljoonaa neliötä, josta 45 prosenttia oli vanhojen rakennusten julkisivujen pinnoituskorjauksia, 25 prosenttia vanhojen julkisivupintojen uusimista ja 30 prosenttia uusien julkisivujen rakentamista uudiskohteissa.

Julkisivumarkkinat ovat keskittyneet Suomen viiteen kasvuseutukuntaan, joiden osuus koko julkisivumarkkinoista on noin 40 prosenttia. Tästä osuudesta noin parikymmentä prosenttia on keskittynyt Helsingin välittömään läheisyyteen.

Tällaiset tiedot käyvät ilmi Julkisivuyhdistyksen koordinoimasta ja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan Tampereen yksikön toteuttamasta Julkisivujen uudis- ja korjausrakentaminen – selvityksestä.

Vuotta 2003 koskevan markkinaselvityksen perusteella on nähtävissä, että seuraavan viiden vuoden aikana uudisrakentaminen tulee säilyttämään tasonsa, mutta rakentamisen rakenne vaikuttaa julkisivumateriaalien osuuksiin. Tutkijoiden mukaan lisääntynyt teollisuusrakentaminen tulee kasvattamaan esimerkiksi metallijulkisivujen osuutta. Korjausrakentamisen ennustetaan julkisivumarkkinoilla kasvavan vuosittain noin 2-3 prosenttia.

Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Mattila näkee, että julkisivukorjausmarkkinoilla on odotettavissa suurempia muutoksia kuin korjausrakentamisessa yleensä. Julkisivukorjausten volyymi tulee kasvamaan kautta linjan, mutta erityisesti tiettyjen korjaustyyppien, lähinnä perusteellisempien korjausten ja esimerkiksi parvekkeiden kokonaan uusimisen osalta. Koko alan etu on, että näitä muutoksia osataan ennakoida ja niihin varautua. Tämä tulevaisuuteen katsominen on ollut myös nyt julkaistun markkinaselvityksen ensisijainen tehtävä.

Mitä tulee korjausten ennakkovalmisteluun, niin Mattilan mukaan tutkimuksesta voidaan päätellä, että esim. betonijulkisivujen ja parvekkeiden korjaushankkeita käynnistetään tällä hetkellä vuosittain muutamia tuhansia kappaleita. Tämä tarkoittaa, että kuntotutkimuksia tulisi tehdä vähintään samaa tahtia, jotta korjaushankkeet olisivat kunnolla valmisteltuja. Näppituntumalta Mattila arvioi, että kuntotutkimuksia ei teetetä vuosittain läheskään tätä määrää. Korjaushankkeista siis osa toteutetaan edelleen ilman, että todellista korjaustarvetta olisi kunnolla selvitetty. Tämä puolestaan lisää tulevia korjausmääriä edelleen, koska osa “arvaamalla” tehdyistä korjauksista epäonnistuu ja korjaus joudutaan uusimaan suhteellisen pian uudelleen.

Voimakas kehitysvaihe menossa

- Julkisivumarkkinat ovat erittäin heterogeeninen markkina. Tällä hetkellä julkisivu-urakoitsijoita kiinnostavat ehkä eniten isot rakennukset, erityisesti kerrostalot ja julkiset rakennukset, vaikkakin tutkimuksen perusteella pienissä rakennuksissa on suhteessa niiden kerrosalaan nähden paljon ulkovaippaa ja sitä kautta suuri osuus julkisivujen uudis- ja korjausmarkkinoista, erikoistutkija Terttu Vainio VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta sanoo.

Julkisivumarkkinoilla on hänen mukaansa selkeästi myös uusia, voimakkaasti kehittyviä alueita, kuten asuinkerrostalojen korjaukset, joiden määrän uskotaan kasvavan ja mihin kehitetään koko ajan uusia tuotteita.

- Julkisivujen korjausrakentaminen on ensi sijassa paikalla rakentamista ja haastaa alan yritykset uudenlaisiin kehitysponnisteluihin – valtavirta kehitystoiminnassa ollut keskittynyt elementtirakentamiseen, jossa työtä on viety työmaalta tehtaalle. Nyt suunta on kuitenkin toinen ja korjaukset on pakko kuitenkin tehdä työmailla, Terttu Vainio jatkaa.

Hänen mukaansa myös parvekekorjauksissa on selkeästi paljon kehityspotentiaalia ja mahdollisuuksia parantaa ihmisten viihtyisyyttä ja rakennetun ympäristön tilaa.

Markkinaselvitys yhteistyöprojektina

Vuonna 1995 perustettu Julkisivuyhdistys on teettänyt vastaavanlaisia, lähinnä julkisivujen korjaamista koskeneita selvityksiä aikaisemminkin, mutta tällä kertaa mukaan otettiin painokkaamin uusien julkisivujen rakentaminen ja parvekkeiden korjaaminen.

Julkisivuyhdistyksen lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneet Tikkurila Paints Oy, Saint-Gobain Isover Oy, Parma Oy, Ruukki Oyj, Paroc Oy Ab ja maxit Oy Ab. VTT:ltä Tampereelta tutkimusryhmään ovat kuuluneet Terttu Vainio, Erkki Lehtinen ja Harri Nuuttila.

Raportti: