Julkisivumarkkinat vuonna 1996

Julkisivuyhdistys selvitytti julkisivukorjausmarkkinoiden jakaantumista

Yli puolet julkisivukorjauksista vanhan rakenteen uudelleenverhousta

   Julkisivukorjausten kokonaisvolyymi oli vuonna 1996 noin 557 000 neliömetriä, josta hieman yli puolet, noin 306 000 neliötä, tehtiin pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa).

   Kokonaisvolyymistä noin puolet eli 287 000 neliötä oli rakenneratkaisultaan niin sanottuja vanhan rakenteen uudelleenverhouksia, jolloin samanaikaisesti parannetaan ulkoseinän lämmöneristävyyttä. Pääkaupunkiseudulla vanhan rakenteen uudelleenverhousten osuus oli noin 146 000 neliötä. Toisen puolikkaan korjauksista muodostivat rappaus ja ohutpinnoitus, poislukien paikkakorjaukset. Myöskään maalauskorjaukset eivät ole mukana tutkimuksessa.

   Tämä ilmenee Julkisivuyhdistys r.y.:n toimeksiannosta tehdyssä Julkisivukorjausmarkkinoiden jakautumista vuonna 1996 koskevassa selvityksessä, jonka toteutti Tampereen teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laitos. Tarkoituksena oli selvittää korjausten kokonaismääriä ja eri korjausmenetelmien ja käytettyjen julkisivumateriaalien kuin myös korjattavan julkisivun alkuperäistä rakennetta.

   Selvitys perustuu johtaville julkisivumateriaalin toimittajille tehtyyn kyselyyn. Selvitettyihin kokonaismääriin ei siis välttämättä sisälly esimerkiksi jälleenmyyjien rakennusmateriaalimyynti.

Tutkimuksen toteutti tekn. lis. Risto Saarni Tampereen teknillisestä korkeakoulusta.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 1997 tekn. lis. Matti Pentti.

Fenestra ja Optiroc käytetyimpiä

   Vanhan rakenteen uudelleenverhousmenetelmistä osuudet jakaantuivat seuraavasti: ns. koolauksen vaativat menetelmät (levyt, metallikasetit ynnä muut) noin 65 prosenttia eli noin 188 000 neliötä), eristerappaukset noin 25 prosenttia eli noin 72 000 neliötä ja muuraukset noin 10 prosenttia eli 27 000 neliötä.

   Edellä esitetyt suhteelliset jakaumat ovat hyvin samankaltaisia tarkasteltaessa maan tilannetta pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Pieniä eroja tiettyjen tuotemerkkien käyttömäärissä on kuitenkin havaittavissa eri alueilla.

   Tuotemerkkeinä tarkasteltuna koolauksen vaativissa menetelmissä käytettiin eniten pääkaupunkiseudulla kuten myös muualla Suomessa Fenestran Steni-julkisivujärjestelmää ja toiseksi eniten LTM Companyn Cemstrone- ja Cemcolour-tuotteita. Rappaustuotteissa käytetyin oli sekä pääkaupunkiseudun että muun Suomen käyttöluvut yhteenlaskien Optiroc Oy Ab:n Serpo- ja Vetonit -tuotteet sekä Fesconin tuotteet. Eristerappauksessa markkinoilla käytettiin eniten Optirocin Serporocia ja muurauksissa eniten Optirocin tuotteita.

Korjaaminen kasvussa

   Vuodesta 1995 julkisivurkorjausmarkkinoiden kokonaisvolyymi on kasvanut noin 22 prosenttia. Eniten on lisääntynyt uudelleenverhousmenetelmistä koolauksen vaativat menetelmät, joissa kasvu on ollut 33 prosenttia. Vastaavasti eristerappauksen määrä on lisääntynyt 28 prosenttia, rappauksen sekä ohutpinnoituksen kasvu on ollut 17 prosenttia.  Muurauksen käyttö julkisivukorjauksissa on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1995.

   Korjattavien julkisivujen alkuperäinen rakenne on koolauksen vaativissa kohteissa yli 85-prosenttisesti betoni. Luvussa eivät ole mukana rappaus ja ohutpinnoitus, joista ei saatu tietoja. Käytännössä rappauksista voidaan olettaa, että korjaukset  on pääasiallisesti tehty aiemmin rapatuille pinnoille.

   Siporex-julkisivun osuus vaihtelee tuotemerkeittäin välillä 0-35 prosenttia, keskiarvon ollessa noin 4 prosenttia korjattujen julkisivujen alkuperäismateriaaleista.

   Vastaavasti muiden julkisivumateriaalien, lähinnä tiilimuurauksen ja julkisivulevyjen osuudet vaihtelevat tuotemerkeittäin 0-30 prosenttia, keskiarvon ollessa noin 8 prosenttia korjattujen julkisivujen alkuperäismateriaaleista.

Lähde: Julkisivukorjausmarkkinoiden jakautuminen Suomessa 1996. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalouden laitos. Tampere 1997. 8 s. + 9. liites.