Toimintakertomus vuodelta 1997

Julkisivuyhdistyksen toiminta vuonna 1997

Julkisivujen korjausoppaan valmistuminen, Vuoden Julkisivutekopalkinnon jakaminen ja useat tutkimushankkeet sävyttivät vuonna 1995 perustetun Julkisivuyhdistyksen toista toiminnan vuotta.

Yhdistyksen rekisteröintiasia eteni patentti- ja rekisterihallituksessa siten, että Julkisivuyhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 24.6.1997.

Julkisivujen korjausopas valmistui

Jo edellisvuoden toukokuussa tehty päätös Julkisivujen korjausoppaan julkaisemisesta ja kustantamisesta konkretisoitui oppaan valmistumiseen vuoden 1996 lopussa sopivasti tammikuussa pidetyille Julkisivumessuille Wanhassa Satamassa. Suomen Media-Kamari Oy:n kustantama ja Julkisivuyhdistyksen julkaisema opas kävi kaupaksi kohtuullisen hyvin, mutta sen markkinointia jatkettiin myöhemminkin. Vuoden aikana korjausopasta tilasivat sekä jäsenyritykset että ulkopuoliset yhteensä 942 kappaletta.

   Julkisivujen korjausoppaan päätoimittajana toimi arkkitehti Eero Jukkola. Sen toimitustyöhön osallistuivat artikkeleillaan Yrjö Suonto, Harri Hagan, Matti Pentti, Jarmo Saari, Jouni Ruuska, Leo Osara, Aimo Heimala, Risto Saarni, Kari Laakso, Lauri Mehto, Jyri Nieminen, Markku Pyysalo, Martti Karimies ja Pauline von Bonsdorff.

Vuoden Julkisivutekopalkinto 1997 jaettiin

Ensimmäisen kerran jaettu Vuoden Julkisivuteko-palkinto 1997 onnistui kaikilta osiltaan hyvin ja palkittu kohde,  Espoon Keilaniemeen valmistuneen Nokia-talon kaksoisjulkisivuratkaisu, sai kiitettävästi julkisuutta eri tiedotusvälineissä.   

   Arvostelulautakunta sai valittavakseen yhteensä kymmenen ehdotusta, jotka kattoivat monipuolisesti julkisivurakentamisen kenttää. Ehdotuksiin sisältyi julkisivurakentamisen kehitystyötä ja innovaatioita käytännön toteutuksina, arkkitehtonisia julkisivuratkaisuja, julkisivukorjauksia, uusia rakennustarvikkeita ja julkisivuja käsitteleviä tutkimustöitä. Arvostelulautakunta piti ehdotusten tasoa korkeana.

   Yksimielisesti se valitsi Vuoden Julkisivuteoksi Espoon Keilaniemeen valmistuneen Nokia-talon kaksoisjulkisivuratkaisun, jota oli toteuttamassa myös jäsenistöön kuuluva Suomen Ohutlevyasennus Oy. Arvostelulautakunta piti kaksoisjulkisivuratkaisua esimerkillisen ennakkoluulottomana kokeiluna ja hyvin innovatiivisena. Palkintoa myöntäessään lautakunta arveli, että ratkaisulla on mahdollisuus saavuttaa tuntuvia etuja, jotka liittyvä rakennuksen lämpötalouteen sekä julkisivujen pitkäaikaiskestävyyteen ja huoltoon. Lisäksi uskottiin Nokia-talon kokemusten tuovat aikanaan tietoa myös yleisempään käyttöön.

   20 000 markan rahapalkinto, Outi Heiskasen grafiikkatyöt ja kunniakirjat jaettiin yhdistyksen vuosikokouksessa 21.5.1997 suunnitelutyöryhmälle, johon kuuluivat  arkkitehti Pekka Helin Arkkitehtitoimisto Helin & Siitosesta, tekniikan lisensiaatti Kari Helander LVI-Niemi Oy:stä, tekniikan tohtori Matti Ollila Insinööritoimisto Ollila & Co sekä johtaja Pertti Rantanen Nokia Real Estatesta.   

   Arvostelulautakuntaan kuuluivat  puheenjohtajana tekniikan lisensiaatti Matti Pentti, arkkitehti Harri Hagan, yliarkkitehti Aila Korpivaara, diplomi-insinööri Pekka Löyttyniemi ja toimitusjohtaja Sisko Marjamaa sekä sihteerinä arkkitehti Reijo Lahtinen yhdistyksen puolesta.

Tutkimustoiminta kiihtyi

Tutkimushankkeiden parissa on ahkeroitu  -  vuoden 1997 aikana käynnistyi tai oli meneillään kolme hanketta, joissa yhdistys tai yhdistyksen jäseniä oli mukana. Betonijulkisivujen mikrobiologista toimivuutta koskeva tutkimus alkoi vuonna 1997, ja sen ensimmäisiä johtopäätöksiä esiteltiin tämän vuoden alkupuolella. Kysymyshän on tutkimuksesta, jossa selvitetään asuinkerrostalojen betonijulkisivujen eristetilan mahdollisen homekasvuston esiintymistä ja vaikutusta sisäilman laatuun ja asukkaiden terveyteen. Tutkimuksen on määrä valmistua ensi vuoden keväällä.

   Huhtikuussa keskusteltiin RIL 107:n uudistamistyöstä, jonka työryhmää veti yhdistyksen jäsenistöön kuuluva Risto Vahanen Insinööritoimisto Mikko Vahasesta. Yhdistys ilmoitti olevansa käytettävissä uudistamistyössä ja hankkeen ympärille koottiin jäsenistöstä muitakin asiasta kiinnostuneita. Julkisivuyhdistyksen omien tavoitteiden kannalta oli tärkeä saada kosteus- ja vedeneristystä koskevaan ohjeistoon ulkoseinien osalta perusteellista tietoa. Tästä sai alkunsa RIL:in rinnalla toteutettava tutkimushanke nimeltään "Suomalaisten ulkoseinätyyppien kosteustekniset riskit ja niiden vähentäminen". Hanke sisällytettiin Tekesin kehitteillä olevaan "Rakennus, sisäilma ja hyvinvointi" -ohjelmaan, minkä ansiosta sille saatiin myös Tekesin rahoitusta. Tästä tutkimuksesta on odotettavissa oma erityisesti suunnittelijoille tarkoitettu julkaisu vuoden 1998 aikana.  

   Julkisivumarkkinoiden jakaantumista Suomessa vuonna 1996 selvitettiin yhdistyksen toimeksiannosta. Tampereen teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laitos selvitti korjausten kokonaismääriä ja eri korjausmenetelmien ja käytettyjen julkisivumateriaalien kuin myös korjattavan julkisivun alkuperäistä rakennetta. Selvitys tehtiin johtaville julkisivumateriaalien toimittajille suunnatulla kyselyllä. Tietoja kerättiin pääkaupunkiseudulta Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta sekä muualta Suomesta, Tampereelta, Turusta ja Oulusta.

   Tulosten perusteella julkisivukorjausten kokonaisvolyymi vuonna 1996 oli noin 556 000 m2, poislukien pinnoitteet ja paikkaukset. Volyymista yli puolet toteutettiin pääkaupunkiseudulla. Kokonaisvolyymistä noin puolet oli rakenneratkaisultaan ns. vanhan rakenteen uudelleenverhousta. Toisen puolikkaan korjauksista muodostivat rappaus ja ohutpinnoitus poislukien paikkakorjaukset.

Julkisivualan kirjallisuusluettelo valmis käyttöön

Vuoden 1996 aikana koottu Julkisivualan kirjallisuusluettelo esiteltiin jäsenistölle vuoden alkupuolella.  Aluksi puhuttiin julkisivujen tietopankiksi ja julkisivututkimuksesta, mutta vähitellen nimitys muuttui paremmin tietokannan sisältöä kuvaavaksi, kirjallisuusluetteloksi.

   Tietokannassa on julkaisu- ja yhteistietoja kaikkiaan 1800 teoksesta, julkisivualan kirjoista, tutkimuksista, diplomitöistä ja lehtiartikkeleista sekä julkisivuja koskevista määräyksistä, joita on julkaistu Suomessa ja Ruotsissa.

   Luettelo on hankittavissa paperiversiona tai levykkeellä wp- ja word-muodossa.

Tiedottaminen aktiivista

Jäsenistön lisäksi mm. asunto-osakeyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, ammatti- ja sivutoimisille isännöitsijöille ja arkkitehdeille menevä Kiinteistöposti-lehti toimi edelleen yhdistyksen sisäisenä ja ulkoisena tiedotusvälineenä. ( Neljän Kiinteistöpostin numeron jakelu on noin 25 000 kpl,  kahden Isännöitsijäextra-numeron jakelu on noin 11 000 kpl). Jäsenistö sai vuoden aikana myös muutaman jäsentiedotteen.

   Lehdessä käsiteltiin vuoden aikana yhdistyksen jäsenten välityksellä tai vakiopalstan kautta mm. kuntotutkimusten merkitystä, betonijulkisivujen korjaamista ja saumausta, puhuttiin teräksen noususta ja ilmanvaihdon laiminlyömisen vaikutuksista, esiteltiin Julkisivualan kirjallisuusluetteloa, korostettiin kosteustekniikan hallitsemista ja hyvän suunnittelun merkitystä lopputuloksen kannalta, käsiteltiin laatujärjestelmien merkitystä julkisivu-urakoinnissa ja julkistettiin julkisivumarkkinoiden jakaantumista koskeva tutkimustulos.

   Lisäksi yhdistyksen tiedotteet esimerkiksi Vuoden julkisivutekopalkinnosta ja Julkisivumarkkinoiden jakaantumisesta läpäisivät alan lehtien lisäksi muidenkin tiedotusvälineiden, esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Yleisradio,  uutiskynnyksen.

Messutoiminta keskittyi Julkisivumessuihin

Julkisivuyhdistys osallistui Wanhassa Satamassa 15.-16.1.1997 pidettyyn Julkisivurakentamisen ammattitapahtumaan seminaarin kautta ja  omalla messuosastolla. Reijo Lahtinen toimi yhden seminaariosion puheenjohtajana, ja Risto Vahanen luennoi seminaarissa parvekkeiden korjausvaihtoehdoista ja Matti Pentti julkisivun korjausvaihtoehdoista ja niiden valinnasta.

   Yhdistyksen omalla messuosastolla, jonka olivat koonneet  Reijo Lahtinen, Eero Jukkola ja Martti Karimies,  esiteltiin Julkisivujen korjausopasta, Vuoden julkisivuteko-palkintoa, julkisivututkimusta ja jaettiin jäsenhakemuskaavakkeita.

Kokoukset vuoden aikana

Julkisivuyhdistyksen hallitus piti vuoden aikana 8 kokousta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuonna 1997 Matti Pentti, varapuheenjohtajana Petri Ahonen, rahastonhoitajana Heikki Käkönen ja sihteerinä Riina Takala.  Muita hallituksen jäseniä olivat Eero Jukkola, Markku Pyysalo, Jukka Sevón, Kari Kankainen ja Reijo Lahtinen. Henkilökohtaisia varamiehiä olivat Martti Hekkanen, Jarkko Mattila, Simo-Pekka Valtonen, Harri Hagan, Leo Kaunisto, Timo Stam, Tarja Tukia ja Jorma TalviOja.

   Vuosikokous pidettiin 21.5.1997 18 jäsenyrityksen edustajan läsnäollessa. Ensin jaettiin Vuoden Julkisivutekopalkinnot Nokian kaksoisjulkisivuratkaisulle ja sen jälkeen käytiin läpi mm. toimintakertomus ja  tiliasiat sekä keskusteltiin meneillään olevista tutkimushankkeista, RIL:istä ja julkisivumarkkinatutkimuksesta.

   Syyskokouksessa, joka pidettiin 21.11.1997, tehtiin henkilövalintoja vuodelle 1998 seuraavasti: puheenjohtajaksi vuodelle 1998 valittiin Martti Karimies. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olleen Matti Pentin tilalle valittiin Martti Hekkanen ja Pentti siirtyi hänen varamiehekseen;  Erovuorossa olleen Petri Ahosen tilalle valittiin Martti Karimies, jonka varamieheksi tuli  Boris Panchin;  Eero Jukkolan tilalle valittiin Anne Nurmio ja hänen varamiehekseen tuli Harri Hagan;  Reijo Lahtinen valittiin uudelleen ja hänen varamiehenään jatkaa Jorma TalviOja;  Kari Kankaisen tilalle valittiin Tarja Tukia ja Kankainen siirtyi hänen varamiehekseen.  Muina hallituksen jäseninä jatkavat Markku Pyysalo (varamiehenä Leo Kaunisto), Jukka Sevón (varamies Timo Stam) ja Heikki Käkönen (varamies Simo-Pekka Valtonen).

   Vuoden 1997 tilit tarkastavat Ari T. Koski ja Aimo Heimala, joiden varamiehinä toimivat Petri Silvennoinen ja Kalle Gustafsson. Samat tilintarkastajat ja varamiehet valittiin syyskokouksessa myös vuoden 1998 tilien tarkastajiksi.

   Syyskokoukseen osallistui 13 yhdistyksen jäsentä, jotka päättivät henkilövalintojen lisäksi toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja jäsenmaksuista Vilkas keskustelu käytiin yhdistyksen profiilin nostamisesta  ja tunnettavuuden parantamisesta.

   Ennen syyskokousta, jossa käsiteltäisiin toimintasuunnitelmaa, kutsui hallitus yhdistyksen jäsenistöä koolle ideoimaan vuoden 1998 toimintaa. Suunnittelukokous, joka pidettiin 30.10.1997 keräsi paikalle 13 jäsentä, kirjallisia toimintaehdotuksia saatiin kaksi.

Jäsenmäärä kasvussa

Yhdistyksen jäsenmäärä jatkoi kasvuaan ja karttui vuoden aikana kahdeksalla.  Vuoden lopussa yhdistykseen kuului  59 jäsenyritystä tai -yhteisöä, yhteyshenkilöiden lukumäärä oli 63.

   Vuoden aikana yhdistyksen jäseniksi liittyivät Saumalaakso, Finratec Consulting, TTKK/ Rakentamistalouden laitos, Siren Arkkitehdit, Rakennushanke H. Lumivirta, IVO Teknologiakeskus, Turun Juva, Ark-Studio, Anne Nurmio, Pentti Pietarila ja IN-TE Engineering. Yhdistyksen jättivät vuoden aikana Temal, CT-Laastit ja Suomen Tiiliteollisuusliitto.

   Jäsenkunta jakaantui jäsenryhmittäin seuraavasti: Teollisuus- ym. 21  jäsenyritystä, arkkitehtijäseniä  10,  rakennesuunnittelijoita 16 ja tutkimuslaitoksia ja muita 12.

Taloudellinen tilanne

   Vuoden 1997 jäsenmaksukertymä oli 97.500 mk ja kaikki tulot yhteensä olivat noin 110.000 mk, joka alittaa vuoden budjetoidun kokonaistuoton 25.000 mk.

   Yhdistyksen menot olivat kaikkiaan noin 115.000 mk, joten toimintavuosi 1997 oli noin 5.000 mk alijäämäinen.

   Vuoden lopussa 1997 yhdistyksen tilillä oli varoja 109.914,46 mk, mikä muodostuu aiempien tilikausien ylijäämästä 114.828,11 mk ja vuoden 1997 toiminnan alijäämästä 4.913,65 mk.

   Yhdistyksen varoista 109.914 mk on 50.630 mk vuoden 1997 päätöksillä sidottu " Suomalaisten ulkoseinätyyppien kosteustekniset riskit ja niiden vähentäminen" -tutkimukseen, jonka toisena rahoittajana on TEKES.

rt / 11.5.1998